Ellipsi – Kulkine.net



D:4.1 Ellipsi

D:4.1.1 Typistämisen ja kulumisen syistä

Ellipsillä tarkoitan sellaista sanaa tai nimeä pienentävää muutosta ("heittoa"), jossa sanasta on poistunut jokin kokonainen, irrallinen osa. Ellipsin määritelmä on sikäli ongelmallinen kulkineennimistössä, että kulkineennimien käyttäminen on usein samaan tapaan kombinatorista kuin henkilönnimienkin käyttö (vrt. Sivula 1989a: 184). Useita eri tasojen (ks. A:1.5) nimiä voidaankin tarpeen mukaan käyttää eri tilanteissa yhdessä, eikä yksittäisen tason nimiä voi siitä huolimatta pitää elliptisinä. Vaikka siis mallinimi tietyllä tavalla täydentää merkkinimeä, ei erillään käytettyä mallinimeä kuitenkaan voi pitää elliptisenä muodosteena. Yhdessä muiden reduktiivisten eli vähentävien tai tiivistävien muodonmuutosten kanssa ellipsi on kieltä tiivistävä ilmiö, kuten slangijohdoksetkin. Ylimääräisen informaation poistuminen sanan rakenteesta on sinänsä vanha ilmiö ja liittyy esimerkiksi murteittain esiintyvään loppuheittoon. Itkosen (1966: 207) mukaan

"Sanan jälkitavuissa äänteen kehitys voi suuresti riippua siitä, millainen funktio sillä on. Vaikka foneettiset esiintymisedellytykset ovat samat, äänne saattaa kadota sellaisesta yhteydestä, jossa se ei ole puheen ymmärrettävyyden kannalta tarpeellinen, mutta säilyä ollessaan tärkeän merkitystehtävän kannattajana. Paul Passyn väittämän mukaan kieli pyrkii alituisesti vapautumaan siitä, mikä ei ole välttämätöntä, ja korostamaan sitä, mikä on välttämätöntä. Vaikka tätä lauselmaa ei ole käsitettävä kirjaimellisesti – – "

Itkosen lauselma äänteiden heittymisestä pätee näkemykseni mukaan myös nimistössä ja äännettä suuremmissa yksiköissä. Kielenkäyttäjä siis voi jättää pois sen, mikä ei ole välttämätöntä, ja lausua vain tarpeellisen (vrt. Sivula 1989a mp.). Alfa Romeosta voidaan tehdä vain Alfa, kun muita Alfoja ei ole. Fennistiikassa typistämisen ja heittymisen olennainen ero on oikeastaan ollut tarkastelunäkökulma: Sanan muokkaaminen typistämällä on tietoista toimintaa nykyhetkessä. Heittyminen taas on tiedostamaton ilmiö, jota tarkastellaan usein diakronisesta näkökulmasta. Käytännössä nämä kuitenkin liittyvät läheisesti toisiinsa.

D:4.1.2 Ellipsi suomenkielisessä aineistossa

Ellipsillä tarkoitan siis nimeä, jota luotaessa jokin aiemman nimen kokonainen osa on jätetty pois. Alfan 'Alfa Romeo' tapauksessa yksittäisen, kokonaisen osan yksilöiminen on helppoa, kun nimi on muodoltaan sanaliitto. David Brown -traktorin nimen jälkiosasta taas on saatu mukaillen Prauni ∼ Rauni. Suomenkieliseen nimiainekseen (joka tosin on lainaperäinen) taas perustuu poliisipakettiauton nimi maija, joka on lyhentynyt mustasta maijasta. Selkeitä ellipsejä ovat myös polkupyörän nimet pyärä ∼ pyörä ∼ päyry sekä erään Lada 1500 SL -auton yksilönnimi Lintu (← Kanarianlintu). Epäilemättä elliptinen on myös Hujaameneeladasta lyhentynyt Hujaalada 'eräs Lada'. Ellipsinä voidaan pitää myös nimen sisältämän artikkelintapaisen osan poisjättöä, kirjoitetaanhan artikkeli usein erilleen pääsanastaan. Artikkelin katoa edistää etenkin sen painottomuus. Buick LeSabresta on tullut yksinkertaisesti Saapre ja De Soto -autosta arkipuheessa vain Soto.

Hieman metonyyminen sävy taas on mm. nimissä Maapallo 'Ford Taunus 15M vm. 1955' (← Maapallo-Taunus), Paunu 'Väinö Paunu Oy:n linja-auto', Pyhimys (← Pyhimys-Volvo) 'Volvo Coupé vm. 1969' ja Viiru 'eräs Lada, jonka valot olivat vaakasuorat, viirusilmämäiset' (ilmeisesti ← *Viirusilmä, koska Nappisilmä → Nappis). Metonymiallahan (ks. E:3.2) tarkoitetaan mm. sitä, että kohdetta kutsutaan jonkin osansa mukaan. Vaikkapa Maapallo on siis kaksitulkintainen muodoste: yhtäältä se ilmentää nimeämisperusteena olevaa maapalloa Taunuksen keulalla, toisaalta se voidaan nähdä ellipsinä pitemmästä Maapallo-Taunus-nimestä, joka taas edelleen voidaan nähdä eräällä tavalla epeksegeettisenä muotona Maapallo. Tällainen pitemmän ja lyhemmän rinnakkaisnimen vaihtelu on tavallista muussakin nimistössä. Metonymian ja ellipsin rajanveto näissä on sitä vastoin hankalaa. Kysymys voidaan ehkä asetella siten, tuoko lyhyt nimiasu ensimmäisenä mieleen kulkineen ominaisuudet vai pitemmän nimen. Vastaukseen vaikuttaa ainakin pitemmän nimiasun vakiintuneisuus, ja sen vuoksi tässä ellipseiksi on luokiteltu nimenomaan nimiä, joita vastaava pitempi muoto on luultavimmin lyhyttä muotoa yleisempi ja kohtalaisen vakiintunut. Kysymys on kuitenkin viivan piirtämisestä veteen.

Monet numeroilmauksetkin ovat tavallaan elliptisiä. Ongelmaa pohditaan syvemmin alaluvussa D:4.4. Elliptisistä numeroilmauksen sisältävistä nimistä mainittakoon Deltakasi 'Oldsmobile Delta 88', Kasi 'Audi A 8', Kymppi 'eräs Lada 110', Satku 'Saab 900' (← *Ysisatku) ja Seiska 'eräs Volvo 740'.

Joissakin nimissä on hankala päättää, onko kyse ellipsistä vai heitosta. Ellipsiä läheneviä alkuheittoja ovat esimerkiksi Barracuda → Cuda, ambulanssi → lanssi ja Caterpillar → Pillari, loppuheittoja taas vaikkapa Commodore → Commo, Eldorado → Eldo ja Bonneville → Ponne. Ellipsin ja heittojen välinen raja voidaan nähdä sikäli liukuvana, että tällaisista vierasperäisistä sanoista on toisinaan mahdotonta sanoa, miten suomenkielinen kielenkäyttäjä hahmottaa sanan. Nelitavuinen tai sitä pitempi sana voidaan kuulokuvan perusteella hahmottaa usein yhdyssanaksikin, ja näin tällaiset laajemmat heitot saattavat kuulostaa hyvinkin ellipseiltä.

Nimet, joissa ellipsi alusta: