Hae kulkineennimiä:
Numeroilmaukset ovat kulkineennimistössä oleva ryhmä, joka lähes kauttaaltaan puuttuu muusta nimistöstä. Kuninkaallisilla ja paaveilla on kuitenkin järjestysnumeronsa. Maapalstoja lohkottaessa taas menneinä aikoina palstoille annettiin sentapaisia nimiä kuin Tuomola I, Tuomola II – nämä tosin usein jäivät vain papereihin. Sinänsä kirjalliseen käyttöön jäänyt rekisterinimistö ei ole mitenkään vähäarvoisempaa kuin tavanomainen nimistö – se ei vain ole osallistunut hyväksyttämiskierrokselle samassa määrin. Liikkeiden nimissäkin numeroita on jonkin verran. Ehkä tyypillisin tapa luoda numeroilmauksen sisältävä liikkeennimi on poimia talon osoitenumero liikkeen nimeen, esimerkiksi Studio 23. Lisäksi jotkin numerosarjat tuntuvat sisältävän maagisia voimia, esimerkiksi 45, 54 ja 69 vaikuttavat olevan yleisiä ravintoloiden nimissä.
Virallisessa ja epävirallisessakin kulkineennimistössä numeroita on paljon, sillä monet kulkinevalmistajat erottelevat eri mallit toisistaan numeroilla. Nimityyppi on yleinen ja täysin produktiivi, eivätkä useat kielenkäyttäjät pidä näitä niminä ollenkaan. Lisämerkityksettömiä numeroilmausnimiä aineistossa on kaiken kaikkiaan 94. Käytännössä näitä voisi olla paljon enemmänkin, riippuen siitä, miten koko luokan nimeyteen halutaan suhtautua.
Numeroilmauksista rakentuvat epäviralliset kulkineennimet koostuvat suullisessa kielenkäytössä valtaosin puhekielisistä numeroiden nimistä. Yksi, kaksi ja kahdeksanhan ovat numeraaleja (lukusanoja), kun taas numerografeemien nimiä ovat ykkönen, kakkonen, kolmonen, nelonen, viitonen, kuutonen, seiska, kasi, ysi ja kymppi. Lisäksi Suomessa käytetään jonkin verran vielä vanhempia muotoja seitsemäinen, kahdeksainen ja yhdeksäinen. Vastaavalla tavalla voidaan puhua ykstoistasesta tai kolmekolmosesta vaikkapa lottonumeroiden yhteydessä. Toisella kymmenellä olevat numeroilmaukset muotoutuvat kuten ykstoistanen, mutta suuremmissa numerosarjoissa malli on monimutkaisempi. Suuremmissa numerosarjoissa lukusarjan viimeinen numero ilmaistaan numerografeemin nimityksellä ja sitä edeltävät numerot lukusanalla tai siitä loppuheitoitse muodostetulla eräänlaisella casus componens -muodolla (seitenseiska, kuusvitonen, ysiysi, sataviisysi). Poikkeuksena edelliseen sääntöön on, että tasakymmenistä puhuttaessa voidaan käyttää rinnan sekä -kymppiä että -kymppistä. Sille, miksi alun alkaen numeroille ja luvuille on tarvittu eri nimitykset, en ole toistaiseksi löytänyt selitystä. Joka tapauksessa on mahdotonta sanoa *seitsemäinen poikaa juoksee ja toisaalta *sain todistukseen viiden (pro viitosen).
Kulkineennimistössä numeroilmaukset ovat siis Viistonninen-tyyppisiä. Nimityyppi on tulkittu sekundääriksi sillä perusteella, että järjestelmä, jolla mallinumeroista muodostetaan puhekielen ilmauksia on valtaosin säännöllinen. Kaikki kulkineet on varustettu mallinumerokilvellä, joten nimet voisi tulkita näköhavaintoonkin perustuviksi ja siten primääreiksi.
Lisäksi nimityyppi vaikuttaa usein elliptiseltä, mikä selittäisi sen, miksi nimityyppi on muodollisesti adjektiivi. Monesti adjektiivin kaltaisella nimellä on kaksiosainen rinnakkaisnimi, jossa yksiosainen nimi käy adjektiiviattribuutin asemassa, esimerkiksi Viistonninen Voorti 'Ford 5000 -traktori'. Tokikaan nimet, jotka päättyvät lyhyisiin muotoihin seiska, kasi, ysi ja kymppi eivät vaikuta adjektiiveilta. Muutamissa erikoistapauksissa numero on saatettu ilmaista myös muilla tavoin (näistä luvun päätteeksi). Nimityypin pitäminen pelkästään ellipsinä on kuitenkin sikäli harhaanjohtavaa, että samanmuotoisia ilmauksia käytetään moniaalla, esimerksi setelien nimityksissä, ja ilmaustyyppi on vanhahko. Kulkineennimissä myös mallin kirjainosa on toki lausuttu ääneen.
Numeroilmauksen lukemiseen perustuvat nimet: