Sekundäärinimien teoria – Kulkine.net



D:2 Sekundäärinimien teoria

Tämän luvun alaluvut ovat suurelta osin kopiota aiemmista teorialuvuista, sillä sekundäärinimiin liittyvä käsitteistö oli valtaosin pakko esitellä jo rakennetyyppejä esitelleessä C-osiossa. Luvun teoreettinen tausta koostuu lainasanojen mukauttamisesta, sananmuodostuksesta johtamisen, lyhentämisen, kontaminaation ja erityisesti slangisanojen muodostuksen osalta ja tietysti epävirallisten nimien tutkimuksesta. Teoriakatsaus lähtee liikkeelle sanojen ja nimien lainaamiseen ja mukauttamiseen käytetyistä käsitteistä (D:2.1) ja etenee kohti lainasanojen vertailua sekundäärinimiin (D:2.2). Tämän jälkeen sekundäärinimet jaetaan puhtaisiin ja lisämerkityksisiin (D:2.3) ja McCluren malli esitellään tarkemmin ja sitä kehitellään edelleen (D:2.4). Tätä seuraa B-osiosta lainattu kansanlingvistinen katsaus siitä, miksi sekundäärinimiä muodostetaan (D:2.5), mistä päästään pohtimaan sitä, miksi osaa nimistä muunnellaan ja osaa ei (D:2.6). Näistä uutta ovat ainoastaan viimeisin kohta sekä McCluren mallin tarkempi kuvaus ja suhteuttaminen tähän tutkimukseen. Osion C tarkoin lukenut voikin ohittaa useimmat näistä alaluvuista vilkaisulla, osiosta D lukemisensa aloittavan taas kannattaa lukea ne hyvinkin.


Siirry ensimmäiseen alalukuunD:2.1 Sanojen ja nimien lainaaminen ja mukauttaminen