Muuntelun lekseemihakuisuudesta – Kulkine.net



D:5.5 Muuntelun lekseemihakuisuudesta

Lekseemihakuista muuntelua voidaan pitää täydellisesti onnistuneena, kun syntyvä tuloslekseemi on harhalekseemin kanssa homonyyminen ja sisältää edelleen viittauksen lähtölekseemiin. Näin ei kuitenkaan välttämättä aina käy. Syy tähän on se, että mistä tahansa aineksesta ei voida muodostaa mitä tahansa. Nimityypille ominainen ehto siitä, että nimen perusteella sekä lähtö- että harhalekseemi on oltava tunnistettavissa, on varsin ankara. Seuraavien kahden ryhmän välinen raja on sumea.

D:5.5.1 Kieleen kuulumaton harhalekseemi

Yksi tapa ratkaista se, että lähtölekseemille sopivaa harhalekseemiä ei ole olemassa, on muodostaa tällainen harhalekseemi itse sellaisista kielen aineksista, jotka ovat yleisesti tuttuja ja jotka jollakin tavalla sopivat yhteen. Erityisen usein harhalekseemi on pakko luoda, jos lähtölekseemi on kovin pitkä. Esimerkkejä tästä ovat Ford Thunderbird → Tunturipirtti, Zündapp → Syntitappi, Synnintappi, Seat Toledo → Tolusiitin ja Talbot → Talouspotti. Näiden yhdyssanojen osathan ovat selvää suomea, mutta itse yhdyssanoja ei käytännössä vakiintuneesti ole olemassa. Harhalekseemiä muodostettaessa voidaan myös käyttää apuna yleisesti tunnettuja vieraskielisiä sanoja ja internationalismeja. Vierasta kieltä imaginäärisessä harhalekseemissä on hyödynnetty mm. nimissä Amiszoom 'Volvo Amazon' ja Eskometri 'Ford Escort' (vrt. alkometri ym.).

D:5.5.2 Lekseemihakuisuus jää vajaaksi

Joskus muuntelu jää vajaaksi. Tällöin koko nimeä ei saada suomen lekseemien näköiseksi, vaan nimeen jää ikään kuin ylimääräistä ainesta. Esimerkkinä tästä mainittakoon Peukoputki 'Peugeot', Nissan → Nissani → Nussini ja Velmutti 'Valmet-traktori' (vrt. velmu, velmuilla, *velmuta). Nimi voi myös muistuttaa jotain suomen sanaa joten kuten: Pulimulkkeri 'Volvo BM -traktori' (← Bolinder-Munktell; vrt. puliukko, mulkero), Tärviölet 'Chevrolet' (vrt. tärvellä, turmio) ja Viipperö 'Dodge Viper' (vrt. viipperä). Muutamissa tapauksissa lekseemihakuinen muuntelu on johtanut vain suomen sanan näköisiin sanoihin, joiden assosiatiivisia yhteyksiä on hankala osoittaa (Fiketti, Hipanen, Ketuli, Kolpero, Käikäle, Larpake, Latikka, Mermeri jne.). Näitäkin nimityksiä kuitenkin saattavat värittää äänteellisesti läheiset sanat.

Lekseemihakuisesta muuntelusta puhuttaessa tulee siis muistaa, että kysymys on vain lekseemihakuisesta muuntelusta. Aina perille ei päästä.


Siirry seuraavaan päälukuun D:6 Sekundäärinimien muodostamat nimiketjut